Tarinoita

Nunnanlahden Tuonosia

Tarkoitukseni oli selvitellä Tuonosia Piitteristä ja Nunnanlahdesta. Tarina kuitenkin alkaa Juuan Kajoosta tilalta Rno 1. Tuolloin 1806 tilan omisti Olof Nilsin poika Tuononen (s.1767, k.1821) ja vaimonsa Anna o.s. Ovaskain (1772, k.1818). Heille syntyi 12 lasta, kuusi poikaa ja viisi tyttöä, kahdestoista lapsi syntyi kuolleena eikä sukupuoli ole tiedossani. V. 1821 kuolleen Olof Tuonosen jälkeen isännyyden otti hänen poikansa Olof (s.1793) vaimoineen (Maria Romppain s.1793). Olof OlfinpoiOlofinpoika Tuononen kuoli 1830, jonka jälkeen isännyyden otti hänen serkkunsa Carl Nilsin poika Tuononen (s.1791, k.1851).

Kajoon tilalla Rno 1 asuivat myöskin Olofin veljet Anders s.1806 ja David s.1809. David Tuononen on ollut vuoteen 1836 Kajoossa. David avioitui v.1836 ja muutti v.1837 vaimonsa Elin Hilduisen (s.1814) kanssa Nunnanlahden Putrovaara Rno 21 nimiselle tilalle. Tilan aiemmat omistajat olivat Pehr Junduin ja Sigrid Gröhn.

Anders Tuononen on tullut Nunnanlahteen 26.05.1839 talottomien kirjoihin. Hän avioitui v. 1845 Elin Timosen (s.1826 Paalasmaa Rno 22) kanssa ja muuttivat Nunnanlahteen Heinola Rno 25 nimiselle tilalle, jonka omistivat Pehr Junduin ja vaimonsa Sigrid Gröhn. Junduset muuttivat tilalta 1847 ja tilan pitoa jatkoi Anders Tuononen vaimonsa kanssa aina syksyyn 1874, jolloin hän kuoli.

Heille syntyi vuosina 1846-1865 yhdeksän lasta, kolme tyttöä ja kuusi poikaa. Vain pojat Anders ja Erik ja tytär Sigrid kasvoivat aikuisiksi, menivät naimisiin ja saivat lapsia. Leskenvuoden vietettyään Elin avioitui Paalasmaalle tilan Rno 5 omistajan John Gröhnin kanssa.

V. 1875 Heinolan tilaa Rno 34 alkoi isännöidä Anders Andersin poika Tuononen (s.1852) ja vaimonsa Agnetta Kakkinen (s.1850) aina vuoteen 1892, jolloin he myivät tilan, jonka nimi oli vaihtunut Toivolaksi Rno 34. Samana vuonna he ostivat Juuan Jounsuun kylästä Piitteri-nimisen tilan Rno 69 Pekka Antinpoika Piriseltä. Anders Tuonoselle ja Agnetta Kakkiselle (kuva) syntyi vuosina 1875-1896 kymmenen lasta, kaksi tyttöä ja kahdeksan poikaa. Anders Tuononen kuoli 20.11.1918.

Piitterin tila oli kuitenkin jo myyty syytinkikaupalla 20.03.1917 Andersin nuorimmalle pojalla Matti Nikolaille. Matti Nikolai (s.18.12.1896) avioitui 15.10.1922 Olga Valpuri Väyrysen (s. 28.4.1897) kanssa. Heille syntyi viisi lasta, kolme tyttöä ja kaksi poikaa.

Matti Nikolai oli vuosina 1924-1931 myöskin Putrovaaran tilasta lohkaistun Tätilän tilan Rno 30:1 omistajana pelastaen Tätilän tilan joutumasta vieraiden omistukseen. Tätilässä syntyivät lapsista Irja Aune (1925) ja Teuvo Veli (1929). Teuvo, ”Piitterin vaari”, nyt jo edesmennyt, oli Tuonosten sukuseuran perustajajäsen. Matti Nikolai Tuononen kaatui talvisodassa Viipurissa 09.03.1940, eli ihan talvisodan viimeisinä päivinä. Kuvan Tätilän mökistä omistavat Tätilän nykyiset omistajat Lehikoiset.

Matti Nikolain kolme veljeä Tahvo, Eerik ja Aatami muuttivat siirtolaisiksi Amerikkaan. Eerik tuli jossain vaiheessa takaisin. Lähtö- ja paluuaika ei ole tiedossani.

Sigrid Stina Tuononen (s.1848) avioitui v. 1869 Michel Pekanpoika Tanskasen kanssa (Saravaaran Mikko, Kontiolahti Saravaara Rno 7). Heille syntyi kaksi tytärtä, Elin Kathrina (s.1873) ja Ada Lovisa (s. 1877). Sigrid Stina jäi leskeksi v. 1877 Ada Loviisan ollessa vain kahden kk ikäinen. Sigrid Stiina avioitui uudelleen Johan Tanskasen kanssa v. 1879 Polvijärven Nauhalaan Rno 9. Heille syntyi neljä tyttöä (Sigrid Stina s.1880, Sara s.1881, k.1882, Maria s.1883 ja Ida s.1885, k.1904) ja poika Juho Juhonpoika Tanskanen (s.1888), joka muutti nimensä Tanskasesta Riihiiläksi v. 1910.

Erik Andersin poika, parta Eerikka (s.1862) pääsi ripille 1879. Käynyt kerran ehtoollisella 1879, jonka jälkeen vasta 1884 löytyy merkintä kirkonkirjoista muuttamisesta Polvijärvelle Martonvaaraan. Missä lienee seikkaillut? Oletukseni on, että on ensin tullut siskonsa Sigrid Stiinan luokse Martonvaaraan (Sirnihtan saari Rno 23). Erik avioitui v. 1884 Lovisa Tanskasen (s.1864) kanssa. Heille syntyi kolme lasta, poika Joseppi (s.1884) ja tytöt Anna (s.1886) ja Elli (s.1888). Lovisa kuoli keuhkotautiin 1891.

Erik Tuononen avioitui uudelleen Pekka Hiltusen lesken Maria Turusen (s.1857) kanssa 1893 (kuva). Heille syntyi viisi lasta. Poika Robert (s.1893) ja tytöt Hanna (s.1895 k.1905), Sikke Tiina (s.1897), Maria (s.1900, k.1920). Eeva (s.1903) kuoli syntymäpäivänään. Erik Tuononen jäi leskeksi toisen kerran Maria Turusen kuoltua v. 1910.

Erik Tuononen avioitui kolmannen kerran v. 1878 syntyneen Selma Kirjavaisen kanssa v.1911. Heille syntyi neljä lasta. Pojat Onni (s.1912), Erik (s.1915) ja Esa (s.1921, k.1922) sekä tyttö Hilma Kerttu (s.1919). Erik kuoli hevosen potkusta saamiinsa vammoihin syksyllä 1929. Selma kuoli leskenä elokuussa 1944.

Nunnanlahden Tuonosista puhuttaessa on myöskin muistettava, että Olof Tuonosen pojista nuorempi David Tuononen (s.1809) oli muuttanut Nunnanlahteen jo aikaisemmin vuonna 1837 avioiduttuaan joulun alla 1836 Elin Hilduisen kanssa. Yhteiseloa kesti vuoteen 1865, jolloin David Olofinpoika kuoli ja Putrovaaran tilanpitoa jatkoi Erik Davidin poika Tuononen (s.1837).

Erik Davidinpoika Tuononen avioitui Elin Ovaskaisen kanssa v. 1869 ja heille syntyi vuosina 18681878 viisi lasta, kolme tyttöä Hilda (s.1868, k.1873), Elli (s.1870, k.1936) ja Maria (s.1871, k.1900) sekä kaksi poikaa Mikko (s.1874) ja Henrik (s.1878). Erik Tuononen luopui Putrovaaran tilasta v.1882 ja muutti Hanhivaaran tilalle Rno 21. Tilan aiemmat omistajat olivat olleet Staffan Danielinpka Louhelainen ja vaimonsa Anna Olofintr Martikainen. Hanhivaara oli isojaossa saanut Putrovaaran kantatilan numeron.

Erik Davidinpoika kuoli v.1885 ja leski Elin jäi neljän lapsensa Ellin, Marian, Mikon ja Henrikin kanssa pitämään tilaa vuoteen 1889 asti. Perimätietona kulkee tarina, jossa kesken pestuukauden talosta häädetty piika olisi päällystakillaan pyyhkinyt Putrovaaran tuvan pöydän ja sanonut, että tällä paikalla ei asu kukaan.

Nyt se ainakin on totisinta totta, sillä Putrovaaran talo on tyhjillään varastona. Tähän loppui tietämykseni tällä kertaa David ja Anders Tuonosten vaiheista. Myöskin Johan Olofinpoika Tuononen (s.1826, k.1895) tuli setänsä Davidin luokse Putrovaaraan rengiksi v.1856. Vuonna 1857 Johan ja siskonsa Maria olivat toisen setänsä Andersin palveluksessa Heinolan tilalla Rno 34 aina vuoteen 1861 asti. Myöskin Henrik Olafinpoika (s. 1831) oli setänsä luona vuoden 1865 renkinä.

Edellä kerrottuun selvitykseen perustuen minusta olisi oikeudenmukaisempaa tästedes puhua Nunnanlahden Tuonosista, jotka ovat Anders tai David Tuonosen jälkeläisiä.

Hyvää Joulunajan odotusta kaikille.
Ahti Kainulainen

PS. Anders ja Agnetta Tuonosen kuva on Heikki ja Seija Turusen o.s Tuononen seinältä Erik ja Maria Tuonosen o.s Turunen kuva on Tapio Torniaiselta. Viereisessä kuvassa on Putrovaaran talo nykykunnossaan eli varastona. Ylempänä talon pohjapiirros.